Tulo- ja varallisuusrajat

Avustuksen myöntämisessä on käytössä tulo- ja varallisuusrajat. Jotta avustusta voi saada, hakijan ja hänen kanssaan asuvien tulojen ja varallisuuden on oltava sellaiset, että hakija ei pystyisi toteuttamaan tarpeellisia korjauksia ilman avustusta.

Tulo- ja varallisuusrajat koskevat koko ruokakuntaa, eli hakijaa ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuvia. Ruokakunnan tuloja ja varallisuutta arvioidaan kokonaisuutena. Ara tarkistaa kaikkien ruokakunnan jäsenten tulo- ja varallisuustiedot.

Hakijan ja ruokakunnan tulot

Hakijan ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuvien tuloja arvioidaan kokonaisuutena. Tulotietoja ei lähtökohtaisesti tarvitse ilmoittaa erikseen, vaan Ara saa tulotiedot suoraan tulorekisteristä ja verohallinnolta. Jos hakijalla on yritystoiminnan tuloa, näistä tuloista pitää toimittaa selvitys.

Tulorajat on esitetty seuraavassa taulukossa ruokakunnan henkilöluvun mukaan. Kuukausitulo lasketaan keskiarvona vuositason pysyvistä tuloista. Tulorajat perustuvat korjausavustusasetukseen (1373/2016).

Yli 4 henkilön ruokakunnissa tulojen enimmäismäärää korotetaan 875 €/lisähenkilö.

Veteraanin ja veteraanin lesken tulorajat

Veteraaneilla ja veteraanin leskillä on korotetut tulorajat:

Yli 4 henkilön ruokakunnissa tulojen enimmäismäärää korotetaan 875 €/lisähenkilö.

Mitä ei lasketa tuloiksi

Tuloiksi ei lasketa yleisen asumistukilain (938/2014) 15 §:n mukaisia tuloja:

1. lapsilisälain (796/1992) mukaista lapsilisää

2. äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta

3. vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaisia etuuksia

4. tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja

5. sotilasavustuslain (781/1993) mukaista sotilasavustusta

6. rintamasotilaseläkelain (119/1977) mukaista rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää

7. opintotukilain (65/1994) mukaista opintotukea eikä opintorahan huoltajakorotusta taikka oppimateriaalilisää opintorahaa lukuun ottamatta; (19.12.2018/1170)

8. toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea tai muuta etuutta

9. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta

10. julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaista kulukorvausta tai muuta vastaavaa kulu- tai ylläpitokorvausta

11. muita kuin toimeentulon turvaamiseksi maksettuja apurahoja ja muita vastaavia avustuksia

12. perhehoitolain (263/2015) mukaisen perhehoidon ja varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaisen perhepäivähoidon kustannusten korvauksia

13. sotilasvammalain (404/1948) mukaisia korvauksia

14. perhe-eläkkeenä maksettavia lapseneläkkeitä

15. vian, vamman tai haitan perusteella maksettavaa erityisten kustannusten korvausta

16. kansaneläkelain (568/2007) lapsikorotusta

17. lapsen elatusapua, joka suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai vahvistetun kirjallisen sopimuksen perusteella ja elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea

18. työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mukaista haittarahaa

19. matkapäivärahoja, matkakustannusten korvauksia ja sairaanhoitokustannusten korvauksia sekä niihin rinnastettavia erityisistä kustannuksista saatuja korvauksia

20. omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua hoitopalkkiota

21. yleisen asumistukilain 9 §:n 8 momentissa tarkoitetulta alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja;

22. osuutta kuolinpesän tuotosta

23. kohdissa 1–22 mainittuja etuuksia tai tuloja vastaavia ulkomailta maksettavia etuuksia tai tuloja.

Hakijaruokakunnan varallisuus ja velat

Hakijan ja hänen kanssaan samassa asunnossa asuvien varallisuus arvioidaan kokonaisuutena. Avustushakemuksessa pitää esittää varallisuusselvitys kaikilta hakijaruokakuntaan kuuluvilta.

Jos hakija antaa virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salaa tietoja, Ara voi määrätä avustuksen saajan palauttamaan avustuksen valtiolle kokonaan tai osittain.

Varallisuutta saa olla vain vähäinen määrä. Vähäisyyden harkitsee ja arvioi Ara.

Varallisuuden arvioinnissa käytetään porrastusta asukkaiden lukumäärän mukaisesti. Pääsääntöisesti korjaustoimenpiteen jälkeen jäävänä vähäisenä varallisuutena pidetään yhden hengen ruokakunnassa noin 30 000 € ja tämän jälkeen muilta noin 10 000 €/henkilö.

Mitä varallisuuteen ei lasketa

Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa korjattavaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutena. Ara ei ota huomioon varallisuuden arvioinnissa myöskään lainaa, joka koskee tätä asuntoa.

Varallisuutena ei pidetä omaisuutta, joka on välttämätön ruokakuntaan kuuluvan elinkeinon tai ammatinharjoittajan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.

Mitä varallisuuteen lasketaan mukaan

Varallisuutta ovat esimerkiksi

• säästöt

• sijoitukset

• kesämökki

• asunto-osakkeet (muu kuin vakinainen eli korjattava asunto)

• maa-alueet (esim. pellot, metsät)

• tontit.

Jos joihinkin näistä kohdistuu velkaa, omaisuuden arvo arvioidaan vähentämällä siitä velan määrä. Esimerkiksi jos asunto-osake, joka ei ole hakijan vakituisessa asuinkäytössä, on arvoltaan 60 000 € ja siihen kohdistuu velkaa 10 000 €, varallisuuden arvoksi katsotaan 50 000 €. Ara kuitenkin aina arvioi, mitä velkoja voidaan hyväksyä varallisuuden arvoa vähentäväksi. Haettuun korjaustoimenpiteeseen kohdistuvaa lainaa, kulutusluottoja tai ulosottovelkoja ei oteta huomioon varallisuusarvioinnissa.

Laskuesimerkki kahden henkilön ruokakunnan varallisuudesta

Esimerkki: Kahden henkilön hyväksyttävän varallisuuden määrä korjaustoimenpiteen jälkeen on noin 40 000 euroa. Tässä esimerkkitapauksessa ruokakunnan varallisuus on yhteensä 65 800 euroa, johon sisältyvät tilien saldot, kesämökin arvo, metsän arvo sekä puolison osakkeiden arvo. Edellä mainitusta varallisuuden määrästä vähennetään korjauskulut 15 000 euroa. Tämän jälkeen ruokakunnan varallisuuden määräksi jää 50 800 euroa.

Koska esimerkkiruokakunnan korjaustoimenpiteen jälkeen jäävä varallisuus (50 800 euroa) ylittää Aran hyväksymän varallisuuden rajan 10 800 eurolla, hylkäisi Ara kyseisen hakemuksen.

Aran ohjeiden mukaan varallisuuden hyväksyttävä määrä korjaustoimenpiteen jälkeen olisi kahden henkilön ruokakunnassa noin 30 000 euroa ensimmäistä henkilöä kohden ja lisäksi 10 000 euroa toiselta ruokakunnan jäseneltä. Esimerkkitapauksessa hyväksyttävän varallisuuden määrä olisi siis noin 40 000 euroa. Jos esimerkin ruokakuntaan kuuluisi lisäksi yksi lapsi, hyväksyttävän varallisuuden määrä olisi 50 000 euroa, sillä jokaisesta lisähenkilöstä raja nousee 10 000 eurolla.

Omaisuuden luovutus

Varallisuutta arvioitaessa huomioidaan myös sellainen omaisuus, jonka hakija on viimeisen vahvistetun verovuoden aikana tai jälkeen luovuttanut vastikkeetta, esimerkiksi kiinteistön luovutus ilmaiseksi lapselle. Jos hakija on myynyt omaisuutensa alle käyvän hinnan, katsotaan luovutuksen tapahtuneen osittain vastikkeetta, joten käyvän hinnan ja luovutushinnan välinen ero on otettava huomioon hakijan varallisuusarvioinnissa. Tämä koskee myös kiinteistöä, johon hakijalla on käyttöoikeus.