Skip to main content

Mitä avustuksen saajalta edellytetään

Hakija

Avustusta voidaan myöntää henkilölle,

  • joka on yli 65-vuotias tai vammainen TAI

  • jonka ruokakuntaan (kotitalouteen) kuuluu 65 vuotta täyttänyt henkilö tai vammainen henkilö.

Avustuksen saajana voi olla ainoastaan yksi henkilö, eivät esimerkiksi aviopuolisot yhdessä. Yhteisö ei voi saada avustusta.

Avustuksen saajan on aina oltava myös avustuksen hakija. Kaikkien kustannusten tositteiden, kuten laskujen ja kuittien, on oltava osoitettu avustuksen hakijalle.

Jos hakijaruokakunnan olosuhteet muuttuvat

Jos hakijaruokakunnan olosuhteet muuttuvat avustuksen hakuvaiheessa tai päätöksen saamisen jälkeen, siitä on ilmoitettava viipymättä Aralle. Tällainen olosuhdemuutos voi olla esimerkiksi palvelutaloon muuttaminen tai kuolemantapaus.

Jos hakija kuolee ja avustushakemus halutaan siirtää esimerkiksi leskelle, on lesken tehtävä uusi hakemus. Aiemmin toimitettuja liitteitä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa uudestaan, vaan Ara pyytää tarvittaessa erikseen lisäselvityksiä esimerkiksi perinnön jaosta.

Ikä

Avustus voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneelle henkilölle tai toiselle ruokakunnan jäsenelle, jos ruokakuntaan kuuluu vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö.

Vammaisuus

Avustus voidaan myöntää henkilölle,

a) jolla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista TAI

b) jonka ruokakunnassa asuu vammainen henkilö.

Avustuksen myöntämisessä vammaiselle henkilölle ei ole ikärajaa.

Vammaisuuden osoittamiseksi avustushakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto tai vaihtoehtoisesti C-lääkärinlausunto, jossa on vastaavat tiedot kuin B-lääkärinlausunnossa.

Vaikeasti vammainen hakija voi saada rahoituksen hyvinvointialueelta vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiin korjaustoimenpiteisiin vammaispalvelulain (675/2023) perusteella. Näitä korjaustoimenpiteitä voidaan avustaa korjausavustuslain perusteella vain, jos hyvinvointialue on tehnyt toimenpiteiden avustamisesta ensin kielteisen päätöksen.

Rakennuksen tai asunnon omistaja

Avustuksensaajan on oltava jokin seuraavista:

  1. korjattavan rakennuksen tai asunnon omistaja

  2. asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja

  3. se, jolle korjaus- ja kunnossapitovastuu on lailla tai kirjallisella sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti lain tarkoittamalla tavalla.

Jos korjaus- ja kunnossapitovastuu on siirretty avustuksen hakijalle (kohta 3), se pitää osoittaa kauppakirjalla, perukirjalla, lahjakirjalla, testamentilla tai yhteisomistuksessa osapuolten kesken tehdyllä muulla virallisella sopimuksella.

Avustusta ei voida myöntää vuokralla tai asumisoikeusasunnossa asuvalle.

Kuolinpesä ja muu yhteisomistajuus

Jos asunnon omistaa esimerkiksi kuolinpesä, avustuksen hakijan ja muiden kuolinpesän osakkaiden kesken pitää olla tehty korjaus- ja kunnossapitosopimus. Hakija voi saada avustusta vain, jos tuon sopimuksen mukaan korjaus- ja kunnossapitovastuu kuuluu hänelle. Lisäksi kaikkien korjauskustannusten laskujen ja kuittien pitää olla hänen nimellään.

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja

Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja voi saada avustusta sellaisiin korjauksiin, joiden korjausvastuu on vastuunjakotaulukon tai yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajalla. Omistajan pitää myös itse asua asunnossa. Osakkeenomistajan korjausvastuulla olevat korjaukset osakas teettää omalla kustannuksellaan ja haluamallaan urakoitsijalla.

Taloyhtiön vastuulle kuuluvia korjauksia ei avusteta

Taloyhtiön vastuulle kuuluvat korjaukset ovat pääasiassa rakenteisiin liittyviä korjauksia. Näitä ovat esimerkiksi käyttövesi- ja viemäriputkien uusiminen, ikkunoiden uusiminen, salaojajärjestelmän ja antennijärjestelmän uusiminen sekä julkisivuremontit.

Taloyhtiön vastuulla olevat korjaukset päätetään yhtiökokouksessa ja rahoitetaan joko osakkailta perityllä rahoitusvastikkeella tai osakkailta veloitetuilla kertamaksuilla.

Osakkeenomistajan korjaustoimenpiteet taloyhtiön korjausten yhteydessä

Jos osakas teettää taloyhtiön remontin yhteydessä omaan asuntoonsa korjauksia ja nämä korjaukset ovat osakkaan vastuulla, korjauksiin voi saada avustusta. Avustushakemukseen on tällaisessa tapauksessa liitettävä esimerkiksi tarjous, jossa on esitetty osakkaan osuus remontin kustannuksista ja toimenpiteistä.

Jos korjaukset kuuluvat osakkaan vastuulle, mutta taloyhtiö teettää korjaukset ja kustannuksiin osallistuvat kaikki taloyhtiön osakkaat, korjaukseen ei voi saada avustusta. Tällainen korjaus voi olla esimerkiksi kaikkien alkuperäisessä kunnossa olevien pesuhuoneiden korjaaminen putkiremontin yhteydessä.

Aran avustamia korjaustoimenpiteitä ei voida maksaa rahoitusvastikkeena (pääomavastike). Jos hakija on epävarma, kenelle korjausvastuu ja kustannukset kuuluvat, asian voi tarkistaa isännöitsijältä.

Asuinrakennuksen käyttö

Korjausten kohteena olevan asuinrakennuksen pinta-alasta vähintään puolen on oltava asuinkäytössä ja avustuksen hakijan ympärivuotisessa asuinkäytössä. Hakijan on avustuksen hakuhetkellä asuttava vakituisesti kyseisessä asunnossa.

Avustusta ei myönnetä vapaa-ajan asuntoon, piharakennuksiin tai irtaimistoon. Avustusta ei voi saada vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutokseen vaadittaviin korjauksiin, joilla vapaa-ajan asunto korjataan vakituiseen asuinkäyttöön soveltuvaksi asunnoksi.

Rakennus- tai toimenpidelupa

Hakijan pitää itse selvittää, vaatiiko korjaustoimenpide rakennus- tai toimenpideluvan hakemista asianomaiselta kunnalta. Jos vaatii, avustuksen hakija on vastuussa luvan hakemisesta.

Lisää aiheesta

Vammaispalvelulaki (675/2023)

JavaScript errors detected

Please note, these errors can depend on your browser setup.

If this problem persists, please contact our support.